Baia de Todos os Santos tai Salvador, joka perustettiin luonnonsatamaksi kauniiseen "pyhäinmiesten salmeen", oli vuoteen 1763 asti Brasilian pääkaupunki. Kaupungin ylpeä menneisyys näkyy useissa katedraaleissa, luostareissa ja muissa rakennustöissä, joita on jäljellä tältä ajalta. Toiset on rakennettu hyvin yksinkertaisesti, kun taas toiset, kuten São Franciscon kirkko, ovat hyvin koristeellisia ja täynnä kultaa ja hopeaa.

Kaupungin historiallinen keskus Pelourinho ja sen pastellinväriset talot ovat nykyisin suurten restaurointi-investointien ansiosta UNESCO:n listalla, ja pikkuputiikkeja, baareja ja ravintoloja on tiuhassa. Salvador on rakennettu kahteen tasoon, Cidade Alta ja Cidade Baixa - ylempi ja alempi kaupunki.

Cidade Altan ylempi osa tarjoaa eniten nähtävää turisteille. Siellä on Salvadorin vanha keskusta, jossa on pitkiä mukulakivikatuja kävelijöille ja mielenkiintoisia toreja. Cidade Baixan alempi osa tunnetaan lähinnä teollisuus- ja kauppa-alueena. Täällä on satama ja Mercado Modelo, Brasilian suurin taidekäsitöiden markkinatori, mistä voi ostaa mm. käsintehtyjä kenkiä, sokeriruokoviinaa, riippumattoja, koruja ja musiikki-instrumentteja. Itse markkinarakennuksen ulkopuolella myydään tuoretta kalaa, kukkia ja hedelmiä. Viikoittain pidetään myös orjien vanhojen Capoeira-itsepuolustustanssien esityksiä.

Mikset vaikka ostaisi itsellesi Berimbau-kieli-instrumentin ja ottaisit osaa taistelijoihin! Pelourinhon rajalla on useita pieniä käsityöliikkeitä ja naskalipajoja.

Kuitenkin kaupungin ja Bahian osavaltion asukkaat tekevät alueesta erityisen ja houkuttelevan. Laajalle levinneestä köyhyydestä huolimatta ilmapiiri on lämmin ja hyvin vastaanottava. Suurin osa Salvadorin asukkaista periytyy afrikkalaisista orjista, joita tuotettiin Länsi-Afrikasta sokeriruoko- ja tupakkaviljelmille.

Vanhoja kulttuuriperinteitä ja uskontoja (Candomblé) harjoitetaan hartaasti, ja capoeiran taistelutanssi on syvään juurtunut juuri tänne. Musiikki ja ruoka ovat mm. hyvin paljon afrikkalaisen perinnön mukaisia, ja katujen ja torien tasainen tempo katkeaa usein karnevaaleihin ja juhliin. Tiistaisin Olodum ja lyömäsoittajat esiintyvät, ja rumpujen ääni sekä laulu kaikuvat Pelourinhon seinistä, vaikka muinakin päiviä voi kyllä nauttia musiikista ja vilkkaasta paikallisesta elämästä.

Salvadorin karnevaalit tunnetaan kansanläheisyydestään, ja niistä puuttuu Rion kaltainen kilpailutunnelma. Ehkä tästä syystä monien mielestä tämä on aidompi paikka ja turistikin tuntee olevansa osa juhlallisuuksia. Karnevaaliviikon aikana tanssitaan suuren ”Trio Elétrico”-kuorma-auton perässä, joka on Brasilian suurimpien taiteilijoiden esiintymislava. Tunnelma on hyvin innostunut, ja gringot ja paikalliset hikoilevat vieretysten piirissä villien tanssien mukana.

Käy myös tutustumassa lautalla Itaparican saareen. Itaparica tarkoitta "kivistä aitaa" intiaanikielellä ja periytyy siitä, että saarta ympäröivät riutat, jotka muodostavat ihania uima-altaita joka rannalle. Kokeile "batidaa", paikallista cachaça-viinaa ja trooppisia hedelmiä, joka juodaan jääkylmänä ja joka sopii erityisesti pienten äyriäisruokien kera.